Puheterapeutti on yliopistosta logopedian koulutusohjelmasta filosofian maisteriksi valmistunut Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston (Valvira) laillistama terveydenhuollon ammattihenkilö. Valviran keskusrekisteristä Terhikistä saa tietoja Suomessa laillistetuista puheterapeuteista.

Puheterapiapalvelut Suomessa

Puheterapia on lääkinnällistä kuntoutusta, joka kuuluu sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon palveluihin.

Perusterveydenhuollon puheterapeutin vastuualueeseen kuuluu aikuisten ja lasten puheen-, kielen ja kommunikaation häiriöiden ennaltaehkäisy, tutkimus ja kuntoutus. Puheterapeutti arvioi ja kuntouttaa myös lasten ja aikuisten syömis- ja nielemistoimintoja. Jos perusterveydenhuolto ei pysty tarjoamaan tarpeeseen nähden riittäviä palveluita, niin kunta voi ostaa palvelut yksityiseltä ammatinharjoittajalta tai puheterapiapalveluita tuottavalta yritykseltä. Puheterapiapalveluista saa lisätietoja omasta terveyskeskuksesta tai neuvolasta.

Erikoissairaanhoidossa puheterapeutteja työskentelee neurologian tai korva-, puhe- ja äänihäiriöpoliklinikoilla ja -osastoilla. Asiakkaina on sekä aikuisia että lapsia. Erikoissairaanhoidon puheterapeutin työ painottuu sairauden tai vamman diagnosointiin ja kuntoutussuunnitelman laatimiseen osana moniammatillista työryhmää.

Kuntoutus voi tapahtua Kelan järjestämänä, mikäli henkilö täyttää vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen kriteerit. Asiakasta hoitava taho eli erikoissairaanhoidon yksikkö tai terveyskeskus laatii kuntoutussuunnitelman, jonka toteuttamiseksi Kela tekee sopimuksen yksityisen palveluntuottajan kanssa.

Lasten puheterapia

Useimmiten lapsi ohjataan puheterapeutin tutkimuksiin lastenneuvolan ikäkausitarkastuksesta. Myös muut lasta hoitavat ja kuntouttavat tahot voivat ohjata lapsen puheterapeutille. Osassa kuntia vanhemmat voivat myös itse varata ajan puheterapeutille.

Puheterapeutin tehtävänä on arvioida, onko kyseessä normaali, viivästynyt vai poikkeava puheen ja kielenkehitys. Lievemmillään lapsella voi olla jokin äännevirhe. Lapsen puhe voi olla samanikäisiin verrattuna hyvin vähäistä tai epäselvää ja/tai hänellä voi olla puheen ymmärtämisen vaikeuksia. Lapsella saattaa kielellisen häiriön lisäksi olla kontaktihäiriö tai poikkeavuutta vuorovaikutuksessa.

Lapsella voi myös olla esimerkiksi kehityksellinen kielihäiriö (SLI, kielellinen erityisvaikeus, dysfasia), autismi, kuulo- tai kehitysvamma. Lisäksi lapsella voi ilmetä äänihäiriöitä, änkytystä tai ongelmia syömisessä ja nielemisessä. Mikäli lapsen vaikeudet ovat suuret tai muillakin kuin puheen tai kielen osa-alueella, tarvitaan usein moniammatilliset tutkimukset diagnoosin ja riittävien tukitoimenpiteiden, kuten kuntoutuksen järjestämiseksi. Niiden pohjalta puheterapeutti yhdessä lapsen lähiympäristön ja muiden asiantuntijoiden kanssa suunnittelee ja toteuttaa tarvittavat tukitoimenpiteet.

Puheterapeutti tekee moniammatillista, ohjaavaa ja konsultoivaa yhteistyötä lapsen lähiympäristön, kuten päivähoidon, koulun, kehitysvammapalveluiden ja muiden kuntouttavien tahojen kanssa. Työtehtävissä korostuu vanhempien ja lapsen lähi-ihmisten ohjaaminen.

Aikuisten puheterapia

Aikuisiällä puheterapia on usein erilaisten sairauksien tai vammautumisen aiheuttamien häiriöiden tutkimista ja kuntoutusta. Tavallisin aikuisen puheterapiaan ohjautumisen syy on aivoverenkiertohäiriöstä aiheutuva afasia, dysartria tai nielemisen häiriö. Lukemisen ja kirjoittamisen erityisvaikeus saattaa haitata aikuisiällä, esimerkiksi uudelleenkoulutuksen yhteydessä, jolloin voi tarvita puheterapeutin tutkimuksia ja ohjausta.

Äänihäiriö, äänen käheys tai väsyminen voi olla syynä puheterapeutin vastaanotolle hakeutumiseen. Joissakin tapauksissa puhevaikeus tai muuttunut ääni voi olla myös ensimmäinen sairauden oire. Tällöin puheterapeutin ensisijainen tehtävä on ohjata asiakas lisätutkimuksiin. Puheterapeutin työnkuvaan kuuluvat myös kuulovammoihin ja eteneviin neurologisiin sairauksiin liittyvät kommunikoinnin vaikeudet.