Syksyn työmarkkinakierros alkaa siitä, mihin neuvottelut julkisen sektorin palkoista ja työehdoista päättyivät ennen lomia. Arvioilla, miten kesän alussa sovitut kuntasopimukset vaikuttavat tuleviin sopimuksiin.
– Vanhaan ei ole paluuta, sillä kunta-alalle lakkoilla saadut uudet virka- ja työehtosopimukset muuttivat radikaalisti työmarkkinamaailmaa, akavalaisia edustavan neuvottelujärjestön JUKOn hallituksen puheenjohtaja Olli Luukkainen tähdentää.
– Julkisen sektorin karvaat muisto viimeisimmistä perinteisistä tupoista eli keskitetystä sopimisesta merkitsevät sitä, että jatkossakaan keskusjärjestöjä tai muita sopimusaloja ei päästetä päättämään julkisalojen palkansaajien palkoista heidän itsensä puolesta.
Hän painottaa, että kuntapalkansaajat tarvitsivat palkkaohjelmansa, koska toisin kuin yksityisellä sektorilla, kunnissa ei ole palkkaliukumia, joilla korjata palkkojen jälkeenjääneisyyttä suhteessa työn vaativuuden kasvuun tai verrattuna vastaavan vaativuustason töihin yksityisellä sektorilla. Myös kilpailu osaavista työntekijöistä kovenee.
– Mikään palkankorotusautomaatti ohjelma ei kuitenkaan ole, vaan isolta osin nimenomaan elinkeinoelämän perään kuuluttamaa paikallista sopimista, jossa kunkin alan palkkausongelmia pyritään täsmäkorjaamaan.
– Jos paikallinen sopiminen jää tuloksettomaksi, työnantaja voi päättää palkkaohjelman kohdentamisesta. Uudet kuntasopimukset helpottavat erityisesti paikallisia ongelmia, kuten työvoiman saatavuutta.
Kunta-alan viisivuotinen palkkaohjelma alkaa ensi vuonna ja sen on määrä nostaa palkkoja yhteensä 5,1 prosenttia yli yleisen linjan.
Luukkainen muistuttaa, että myös valtion, kirkon ja yliopistojen palkansaajien toisen vuoden palkankorotuksista neuvotellaan syksyn ja talven aikana ja että alat katsovat jo syntyneen kuntaratkaisun suuntaan. Nämä neuvottelut koskevat yhteensä noin 132 000:ta palkansaajaa.
Sovittelujärjestelmään pikaista päivitystä
Vaikeudet kevään kunta-alan neuvotteluissa osoittivat sovittelujärjestelmän kaipaavan kipeästi päivitystä.
JUKOn hallituksen puheenjohtaja Olli Luukkainen esittääkin yhteistä keskustelua, jossa kunta- ja hyvinvointialueiden ja muun julkisen sektorin kaikkien palkansaajien edustajien on oltava mukana alusta lähtien.
– Keskeinen rooli keskustelun käynnistäjänä on uunituoreella valtakunnansovittelijalla.
Luukkainen puhui kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistoiminnan ja työelämän kaksipäiväisessä kehittämistapahtumassa Lappeenrannassa torstaina.
Neuvottelujärjestöjen JUKOn ja JAUn (JHL, Jyty) ja Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n sopimat virka- ja työsopimukset vahvistettiin 8. kesäkuuta. Kolmivuotinen työrauha koskee noin 300 000:ta kuntapalkansaajaa. Tehy ja Super eivät ole mukana sopimuksissa.
Lisätiedot
JUKOn hallituksen puheenjohtaja Olli Luukkainen | 0500 652 872 | Twitter @OlliLuukkainen
Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO edustaa virka- ja työehtosopimuksillaan 200 000:ta akavalaista. Sovimme työsuhteiden ehdoista kunnissa, valtiolla, yliopistoissa, kirkossa, Avainta-aloilla sekä Kansallisgalleriassa ja Työterveyslaitoksella.